Pelasiko kukaan muu pienenä Segaa? Ohje sattui silmiini aivan sattumalta, ja kuulin heti päässäni sormusten nostalgisen kilinän sekä Marble Zonen tunnarin.
Tämä ylitti odotukset 
Ohje on Dropsilta ja kerrankin ostin myös kunnon lankaa ohjeen suositusten mukaisesti. Eikä paidan hinnaksi itse asiassa tullut kuin n. 11 euroa. Poika on 11 kk mutta neuloin ihan tarkoituksella 6/9kk-koon mukaan – pidensin vain helmaa ja hihoja, jolloin se sopii hienosti meidän hoikalle pojulle. Tykästyin tähän siis ihan valtavasti; helppo pukea ja riisua, ei turhia saumoja hiertämässä, mukavan ohut ja pehmeä lanka, istuu kuin hansikas ja on tietenkin tyylikäs! Pitääpä heti aloitella seuraavan koon tekemistä hyvissä ajoin…
Nyt kun lähtevät kortit on saatu kunnialla postiin, voi rentoutua ja odotella innolla (ja hyvällä omallatunnolla) niitä omasta postiluukusta kolahtavia joulutervehdyksiä. Jokainen niistä ilahduttaa kovasti, ja haluan, että ne pääsevät kauniisti esille meidän kodissa. Löysin kivan idean korttigalleriaan täältä.
Toteutin omani leikkaamalla ensin sopivankokoisen rinkulan tukevasta pahvilaatikosta.
Pahvilaatikosta on tietenkin hyvä ottaa ilo irti, ennen kuin se heitetään pois 
Leikkasin vaaleasta trikoosta n. 3 cm levyistä nauhaa, levitin pahvirinkelille tavallista askarteluliimaa ja kieputin nauhan siihen ympärille. Sitten kiinnitin kuumaliimalla puisia pyykkipoikia sopivin välimatkoin osoittamaan sekä ulos- että sisäänpäin.
Ehkä viikon päästä näyttää tältä?
Rinkelin voisi toki koristella jouluisesti, mutta päätin jättää omani aika neutraaliksi. Sitten siihen voi joulun ulkopuolellakin laitella vaikka kivoja valokuvia esille.
Olen ymmärtänyt, että jokainen lapsi (no, ainakin tyttö) toivoo jossain vaiheessa jouluksi omaa ponia. Meidän heppa sai alkunsa ideasta, johon törmäsin kierrellessäni kauppoja Aberdeenissä. Yritin kaupassa vähän analysoida, miten lelu oli ommeltu, ja sävelsin siitä tällaisen omannäköisen. Kavioissa helisee kulkuset, totta kai
Tämän tekeminen ei maksanut mitään, ei kestänyt kauaa, ja sen tekeminen oli pelkästään mukavaa.
1. Leikataan tukevasta pahvista sopivan kokoinen rinkula (joka on huomattavasti varsinaista kranssia sirompi)
2. Rypistetään sanomalehtipaperia löyhästi ja sidotaan mahdollisimman tasapaksusti kiinni pahvirinkulan toiselle puolelle, jolloin läpileikkaus näyttäisi puoliympyrältä.
3. Kerätään puolukanvarpuja n. ämpärillinen.
4. Asetellaan varpuja rinnakkain rinkulan ulkoreunasta sisäreunaan ja sidotaan varsien ympärille pari kierrosta villa- tms. karheaa lankaa. Sitten aloitetaan seuraava rivi varpuja niin, että äsken sidotut varret peittyvät jne.
5. Koristele haluamallasi tavalla, vaikka jouluisella nauhalla. Tai sitten totea, että on se kiva sellaisenaankin
Nähtäväksi jää, miten hyvin tällainen säilyy.
Meillä harrastetaan lämpöpusseja niin turvakaukalossa kuin rattaissakin. Niiden hienous on siinä, ettei pipon lisäksi pussiin tarvitse juurikaan muita ulkovaatteita. Kaula jää kuitenkin joskus vähän mietityttämään, niinpä päädyin neulomaan kaulurin. Ilmainen ohje löytyy Ravelrystä nimellä Simple Neck Warmer, joskin ohjeen koko on vauvalle vähän reilu (vähensin silmukoita).Tämä menee varmaan vielä ensi talvenakin
Joskus tosi harvoin poikkean lapsuudenkotini lähellä olevalle suolle poimimaan marjoja – tällä kertaa karpaloita.
En ole kärsivällinen marjanpoimija noin muutenkaan, mutta kaikista marjoista nämä puoliksi sammalen alla kasvavat herkut ovat epämukavimmat poimia! Suolla ei voi edes kykkiä, koska siinä kastuisi. Pitää vaan seistä jalat tönkkönä nilkkoja myöten vedessä ja kumarrella.
Joskus pitää kuitenkin nähdä vaivaa, ainakin näistä kolmesta syystä:
1. Sokerihuurrutetut karpalot, joiden ohjeen luin jostain ohimennen. Puhtaat ja kuivat marjat kieritellään ensin valkuaisvaahdossa ja sitten tomusokerissa ja annetaan kuivahtaa hetken.
2. Karpalojäädyke, ihan perus muna-kermavaahtosellanen. Pääsin vihdoin testaamaan sieviä silikonisia annosvuokiani!
3. Karamelli-suklaakastike, jonka voi keittää ikään kuin hyvällä omallatunnolla, koska se kuuluu asiaan.
Kannatti ♥
Pikkusisko tilasi syksyksi polvisukat & kämmekkäät, ja ne valmistuivat parahiksi hänen synttäripäiväkseen. Sukkien ohje on Novitalta, kämmekkäät suunnittelin itse. (Ja oikeasti ovat kaikki samaa väriä, kamera lisäsi vähän omia sävyjä kuviin.)
Ne lystikkäitä on.
Posted: syyskuu 2, 2011 in OmpeluksetAvainsanat: kankaanpainanta, ompelu, vaatteet, vauva
Erään aamuisen piirtelyhetken seurauksena syntyi pitkästä aikaa painotuotteita. Sammakkopeittoa odotellessa…
