Nuorimmainen (2,5v) käyttää ahkerasti viisi vuotta sitten ommeltua tehtäväkirjaa. Piti tehdä äkkiä toinenkin, ennen kuin herkkyyskausi menee ohi. Kesävapaiden ansiosta se syntyi ennätysnopeasti muutamassa viikossa. Silti sama havainto kuin joka kerta näiden kanssa – työvaiheita on aina enemmän kuin muistaa!
En tiedä miksi teen näitä, koska urakka on aina pitkä kuin nälkävuosi. Piirrä kuvat, jäljennä kaavat, leikkaa kaavat, valitse kankaat, leikkaa kankaat, applikoi kaikki kiinni ja päättele langanpäät, ompele käsin silmät ym. detaljit, reunusta ja silitä sivut, kokoa sivut, kokoa kirja.
Ehkä sitäkin palkitsevampaa oli saada tämä valmiiksi nyt, kun 66% lapsista ovat vielä lukutaidottomia.
Vuoden päästä olen taatusti aloittanut seuraavan.
On jo pitkään tehnyt mieli tehdä tyttöselle kesämekko, jossa olisi jokin virkattu osa. Piti tilata netistä erikoisohut koukkukin! Tämmöinen siitä tuli.
Pukumiehen paita kului kyynärpään kohdalta rikki, ja se ehti rypistyä kangaskaapissa hyvän aikaa.
Sitten tuli vapaa kesälauantai, ja paita sai uuden elämän kesämekkona. Vyökangas löytyi samaisen kangaskaapin joulupinosta.
Tyttären ensimmäinen oikea nukke on kukas muukaan kuin Elsa, jolle tein joululahjaksi koko joukon vaatteita. Synttäripäivänä mukaan liittyi vielä Anna, joka pääsi mukaan kuvauksiin, kun en joulun alla ehtinyt kaikkea ikuistaa. Nuket on Disney Storen Collector’s Edition -sarjaa, ja muuten ovat ihania ja laadukkaita, mutta hiukset vähän harmittaa. Elsan tukka on jo sitkeällä rastalla, Annan tukka on onneksi pysynyt visusti kiinni!
Nuket ovat mukavan kokoisia, n. 40 cm korkeita. Kangasta ei siis kulu paljoa, mutta voi silti ommella koneella. Työvaiheet tietty vähän eri järjestyksessä kuin oikeita vaatteita tehtäessä (ja iso pää asetti omat haasteensa puettavuuden kannalta). Kiva projekti siitäkin syystä, että mitään ei tarvinnut ostaa.
Tässä tytöt alkuperäisissä asuissaan:
Sitten omaa tuotantoa. Tärkeimpänä tietenkin se Elsa-mekko.
Asuun kuuluu myös viitta, johon upposi juuri sopivasti kaapissa ajelehtinut ja Mummilta peritty kimalteleva mohairlankakerä.
Tavallisempiakin vaatteita on hyvä olla. Kahdet legut ja kolme t-paitaa, jotka isosta päästä johtuen ovat selästä avoimia (nepparikiinnitys niskassa).
Arkikolttu
Yöpuku
Neuletakki ja -mekko, muistaakseni Novitan bambulangasta. Saumaton muotoilu raglanhihoilla onnistui ilahduttavan hyvin 🙂
Ja tietenkin vähän asusteita, kantapäineen peukaloineen päivineen! Hörökorvat olisivat vaatineet kenties numeroa suuremman pipon.
Mulla on kiva äiti, koska aina joskus hän ehdottaa kangaskauppareissua ja maksaa minunkin ostokseni 🙂 Suunnitelmissa on ollut tytölle mekko, jossa olisi pitkät hihat, mutta joka ei olisi pelkkää trikoota (=yllättävän vaikea yhdistelmä). Aikani pohdiskeltuani onnistuin väkertämään tällaisen, joka on kuin onkin yksiosainen. Ylä- ja alaosan vaihdoskohta piiloutuu näppärästi solmittavan vyön alle.
Suunnittelemani joulukalenteri osoittautui vähän kuviteltua työläämmäksi, mutta sainpa sen seinälle huomisaamua ja pieniä käsiä odottamaan. Jokaisessa taskussa on yksi koriste, joka kiinnitetään kuuseen nepparilla. Koristeita on kahdeksaa eri aihetta, joita on jokaista kolme – osa vähän erilaisia. Kokoa kalenterilla, vai pitäisikö sanoa seinävaatteella, on n. 90 x 120 cm. Erityismaininta isälle riman lahjoittamisesta ja sahaamisesta ylä- ja alareunaan!
Apua mikä pitkä blogitauko ja mallikin on kasvanut. Neuloin syksyksi / talveksi villatakin Georgie Hallamin ohjeella Olinda, jonka voi ostaa esim. Ravelrysta (Lankana Novitan Wool). Villatakin alle piti saada vielä sopivan värinen mekko, mihin löytyikin kiva sydänkangas Eurokankaasta ja kaavat omasta päästä. Ja kyllä, meillä syödään karkkia.
Isoveljelle ommelluista collareista jäi juuri mekon verran kangasta yli. Siitä syntyi mukavasti leikkeihin ja lattialla rymyämiseen soveltuva mekko, jota vähän elävöitin nimikoidulla taskulla. Kaavojen pohjana käytetty vanhaa Carter’sin mekkoa.
…että joulukirja tuli valmiiksi, ihme ja kumma. Kaikki muut jouluvalmistelut on tainneet jäädä vähän tämän jalkoihin, mutta ehkä tästä on iloa tulevina vuosina pienille tyypeille. Lisäksi tämä taitaa olla joulu, jolloin olen syventynyt miettimään sen alkuperää tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin – kiitos tämän projektin. Hiljaisen kirjan aiheena siis tällä kertaa jouluevankeliumi.
Nossu työstää 