Nuorimmainen (2,5v) käyttää ahkerasti viisi vuotta sitten ommeltua tehtäväkirjaa. Piti tehdä äkkiä toinenkin, ennen kuin herkkyyskausi menee ohi. Kesävapaiden ansiosta se syntyi ennätysnopeasti muutamassa viikossa. Silti sama havainto kuin joka kerta näiden kanssa – työvaiheita on aina enemmän kuin muistaa!
En tiedä miksi teen näitä, koska urakka on aina pitkä kuin nälkävuosi. Piirrä kuvat, jäljennä kaavat, leikkaa kaavat, valitse kankaat, leikkaa kankaat, applikoi kaikki kiinni ja päättele langanpäät, ompele käsin silmät ym. detaljit, reunusta ja silitä sivut, kokoa sivut, kokoa kirja.
Ehkä sitäkin palkitsevampaa oli saada tämä valmiiksi nyt, kun 66% lapsista ovat vielä lukutaidottomia.
Vuoden päästä olen taatusti aloittanut seuraavan.
Wanhojenpuku- ja hääpukujämistä syntyi isommille lapsille viitat ja naamiot supersankarileikkeihin.
Suunnittelemani joulukalenteri osoittautui vähän kuviteltua työläämmäksi, mutta sainpa sen seinälle huomisaamua ja pieniä käsiä odottamaan. Jokaisessa taskussa on yksi koriste, joka kiinnitetään kuuseen nepparilla. Koristeita on kahdeksaa eri aihetta, joita on jokaista kolme – osa vähän erilaisia. Kokoa kalenterilla, vai pitäisikö sanoa seinävaatteella, on n. 90 x 120 cm. Erityismaininta isälle riman lahjoittamisesta ja sahaamisesta ylä- ja alareunaan!
…että joulukirja tuli valmiiksi, ihme ja kumma. Kaikki muut jouluvalmistelut on tainneet jäädä vähän tämän jalkoihin, mutta ehkä tästä on iloa tulevina vuosina pienille tyypeille. Lisäksi tämä taitaa olla joulu, jolloin olen syventynyt miettimään sen alkuperää tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin – kiitos tämän projektin. Hiljaisen kirjan aiheena siis tällä kertaa jouluevankeliumi.
Pitkästä aikaa tällaista piperrysompelua. Huhhuh. Edellinen hiljainen kirja valmistui päivälleen vuosi sitten, eli ehkä tällaisen juuri ja juuri jaksaa väsätä kerran vuodessa. Toisin kuin aikaisemmissa kirjoissa, nyt mukana on tehtävä joka sivulla – osa vielä vähän liian vaikeita meidän 2-vuotiaalle mutta ehkä tästä on iloa vielä joskus tulevaisuudessa.
Kuvat on suunniteltu itse, virikkeitä toki googlailin ”quiet book” -hakusanalla. Kaikki on ommeltua tekstejä lukuunottamatta.
Ei applikointia vähään aikaan (ehkä ensi keväänä taas).
Ompelin pitkästä aikaa hiljaisen kirjan. Toivottavasti tämän avulla voidaan pojan kanssa tutustua yhdessä tärkeisiin henkilöihin Raamatusta, Mormonin kirjasta ja Opista ja Liitoista. Vaan olipa urakka!! Ei tee heti mieli applikoida mitään…
Julkisivua.
Aadam & Eeva / Nooan arkki
Mooses jakaa Punaisenmeren / Daniel leijonien luolassa
Lehi ja elämän puu / Kapteeni Moroni ja vapauden viiri
Jeesus / Pietari
Laskettu aika oli ja meni, eikä mitään ole siis vielä tapahtunut. Tänään päätin vaihteeksi ommella; kädet on kipeät neulomisesta. Piirtelin eläimiä ja pengoin tilkkuja, ja niin syntyi vauvalle katselukirja, kkooltaan n. 25×20 cm.
Sen pituinen se. Yritin käyttää paljon eri tuntuisia materiaaleja; veluuria, fleeceä, huopaa ja vuorisilkkiä, niin on sitten hauska tunnustella. Hauska projekti – ja näitäkin voisi tehdä vaikka millä eri kategorioilla. Hankalinta oli ommella kaikki sivut yhteen! Onneksi mun kone on erikoistunut paksujen kerrosten lävistämiseen 🙂
Siskolle syntyi eilen aamulla ihana pieni poika. Siinäpä oli mainio syy toteuttaa täkki, jota olin suunnitellut jo jonkin aikaa. Tällä kertaa siihen tulisi lintuja! Linnut on leikattu pehmeästä froteesta, ja muuten käytössä on jotain lakanakankaan tapaista, kolmea eri väriä. Ensimmäistä kertaa myös tikkasin, eli ompelin valmiista peitosta käsin reunat sekä tilkkujen rajasaumat. Tikkaaminen on ihan mukavaa puuhaa, ja siitä tulee peittoon hauskaa ”muhkeutta”. Täkit on ihania! (vaikka itse sanonkin)
Nossu työstää 