Isoveljelle ommelluista collareista jäi juuri mekon verran kangasta yli. Siitä syntyi mukavasti leikkeihin ja lattialla rymyämiseen soveltuva mekko, jota vähän elävöitin nimikoidulla taskulla. Kaavojen pohjana käytetty vanhaa Carter’sin mekkoa.
Avainsanaan ‘vauva’ liitetyt artikkelit
Jokasunnuntainen kirkossakäynti on ah niin ihana peruste pukea pieni tyttö sievään mekkoon! Kaavat tein itse ja hyvin meni; prototyypin (sininen) pohjalta tein vielä pientä hienosäätöä ja parannuksia seuraavia kappaleita varten, mutta siitä ensitekeleestäkin tuli ihan käyttökamaa. Jee! Ja olisin ehkä voinut silittää kuvaussessiota varten ainakin tuon sinisen, mutten jaksanut…
(Tähän joku kesän päättymisellä uhkaileva otsikko)
Posted: 6 elokuun, 2013 in NeulomuksetAvainsanat:neulonta, vaatteet, vauva
Hassua kuvata syysmallistoa näin kauniina ja lämpimänä kesäpäivänä! Syksyynkin ollaan joka tapauksessa siis varauduttu – kuitenkin aurinkoisella keltaisella. Käytin villatakkiin samaa ohjetta kuin viimeksi ja olin itse asiassa vähän väärässä kokoarvioni suhteen viime kerralla. Puolivuotiaalle tämä sopii jo aivan hienosti! Väkersin settiin vielä sukat ja myssyn soveltaen niihin samaa pitsineulekuviota. Takki ja sukat on Nallea ja pipo Woolia, ja ei ne sitten olleetkaan saman väriset 😦 Se vähän harmittaa.
Vauvan yöpukuhaalarien kanssa meinaa käydä niin, että yöllisen potkimisen seurauksena jalat karkaavat lahkeista ja koko vauva on yhtenä myttynä säkissä. Yksi hyvä syy lisää ommella yöpuku itse ja varta vasten tällä vähän naftimmalla retrokaavalla, jota jo muinoin isoveljellekin käytettiin. Parantelin vähän tuota jalkaterää lisäämällä siihen vielä ylimääräisen kappaleen jalkapöydän kohdalle; istuu huomattavasti paremmin. Tänään 2 kk täyttävälle tytölle koko 56 cm oli juuri sopiva.
Painonappien sijaan laitoin pukuun tällä kertaa kaapissa ajelehtineen vetskarin. Alkuperäisessä mallissa vetoketju jatkuu toiseen lahkeeseen, mikä tietenkin helpottaisi pukemista huomattavasti, mutta siitä ei tullut yhtään mitään – toisellakaan yrittämällä. Vetskari siis vähän lyhyempi – toivotaan, ettei joka yö tarvitse vaihtaa vaippaa 🙂
Bambulankakerä tuntui mukavalta kädessä! Siitä kehittelin tyttöselle mekon, joka lienee parhaimmillaan parin kuukauden päästä mutta oli jo nyt yllättävän passeli.
Kaikkein kivoin työvaihe on (sovittamista lukuunottamatta) se, kun pingotetun ja kuivan työn saa silittää! Silloin se muuttuu kankaaksi 🙂
Iloisen värinen ainaoikein-neulottu peitto pienelle tytölle Novitan Miami-langasta.
Uutta tällä kertaa oli neulottu reunus, josta tykkään erityisesti koska se kätkee varmuudella sisäänsä värinvaihdoista johtuvat lukuisat langanpätkät. Sovelsin Purl Been hyvää ohjetta tähän liittyen, poimin silmukat toiselta puolelta (vasen kuva) mutta en kiinnittänyt toista puolta neuloen vaan päättelin reunuskappaleen ja ompelin sen sitten käsin paikoilleen toiselle puolelle (keskikuva). Mielestäni näin tuli siistimpi myös siltä toiselta puolelta. Kulmat on muotoiltu lisäämällä / kaventamalla silmukoita ohjeen mukaisesti.
Syntyihän meille myös tällainen pieni.
Kas tässä pakollinen vaaleanpunainen juttu, fiiniä egyptiläistä puuvillaa. Mallin nimi on Genevieve, Ravelrystä kuinkas muuten. Ohjeessa oli jonkin verran toivomisen varaa; esim. neuleen mittoja ilmoitettiin matkan varrella tosi huonosti enkä tietenkään käyttänyt ihan samaa lankaa kuin suositeltiin. Tein joitakin muutoksia; vaihdoin ”vyön” tavallisen kaksisäikeisen palmikon kelttiläiseen, ja siitä tulikin aika huomiotaherättävä. Tästä(kin) syystä jätin röyhelöt pois helmasta ja hihansuista ja korvasin ne pelkällä ainaoikeinneuleella. Lankana Menitan Cotton dream.
Tämä on jo vähän cheesyn rajoilla, muttei sentään vaaleanpunainen (sellaistakin on kyllä tekeillä). Mekon ohje löytyi vielä hetki sitten Ravelrystä nimellä Elli’s dress, muttei näyttäisi olevan saatavilla juuri nyt. Tossujen ohje täältä ja myssy, vai hilkkako tuo nyt on, on sovellettu useammasta eri ohjeesta. Kaikki Novitan woolista 2,5-puikoilla, tossut kaksinkertaisella langalla.