Bambulankakerä tuntui mukavalta kädessä! Siitä kehittelin tyttöselle mekon, joka lienee parhaimmillaan parin kuukauden päästä mutta oli jo nyt yllättävän passeli.
Kaikkein kivoin työvaihe on (sovittamista lukuunottamatta) se, kun pingotetun ja kuivan työn saa silittää! Silloin se muuttuu kankaaksi 🙂
Iloisen värinen ainaoikein-neulottu peitto pienelle tytölle Novitan Miami-langasta.
Uutta tällä kertaa oli neulottu reunus, josta tykkään erityisesti koska se kätkee varmuudella sisäänsä värinvaihdoista johtuvat lukuisat langanpätkät. Sovelsin Purl Been hyvää ohjetta tähän liittyen, poimin silmukat toiselta puolelta (vasen kuva) mutta en kiinnittänyt toista puolta neuloen vaan päättelin reunuskappaleen ja ompelin sen sitten käsin paikoilleen toiselle puolelle (keskikuva). Mielestäni näin tuli siistimpi myös siltä toiselta puolelta. Kulmat on muotoiltu lisäämällä / kaventamalla silmukoita ohjeen mukaisesti.
Syntyihän meille myös tällainen pieni.
Nossu työstää 