Guest star: Vaari

Noin viikko sitten lähetin puolitosissani isälle eli Vaarille kuvan DIY-kerrossängystä, joka olisi ihan täydellinen Evan nukeille – ihan vaan siltä varalta, jos kätevistä kätevimmällä isälläni sattuisi olemaan vapaa-ajanongelmia (en kehdannut tilata suoraan). No, eipä aikaakaan kun sänky oli valmis ja maalattu, ja siitä tuli ihan überhieno!

Leikkasin sänkyä varten patjat äitiyspakkauksen pohjapatjasta, jonka olin viisaudessani säästänyt, vaikkei meillä laatikossa nukuttukaan. Ja tietty muotoonommellut aluslakanat piti tehdä.

Tilkkutäkit ja tyynyt olin tehnyt jo aikaisemmin, siksi sänkyä kaipailinkin. Kankaat on pääosin Isomummin peruja. Niitä on mulla kaapissa vaikka kuinka, ties mitä ihanaa niistä vielä tulee tehtyä. (Tosiasiassa Mummin eli isäni äidin voisi tägätä melkeinpä kaikkiin ompelu- ja askartelupostauksiin, koska juuri hänen kanssaan sain kumpaakin nuorena opetella. Neulomisen ja virkkaamisen opetuksesta taas vastasi Mummo eli äidin äiti.)

Taaskaan ei tarvinnut ostaa mitään, puusepän mukaan sänkykin syntyi ”roskapuusta”. Ja tässä kietoutuu hauskasti yhteen peräti neljä sukupolvea Isomummin kankaista Vaarin nikkaroinnin ja äidin (eli minun) ompeluksien kautta pikku-Evan leikkeihin. Ja Vaarin osakkeet nousi taas, jos se nyt ylipäätään on mahdollista. Nyt kelpaa leikkiä!

Garderoobi

Tyttären ensimmäinen oikea nukke on kukas muukaan kuin Elsa, jolle tein joululahjaksi koko joukon vaatteita. Synttäripäivänä mukaan liittyi vielä Anna, joka pääsi mukaan kuvauksiin, kun en joulun alla ehtinyt kaikkea ikuistaa. Nuket on Disney Storen Collector’s Edition -sarjaa, ja muuten ovat ihania ja laadukkaita, mutta hiukset vähän harmittaa. Elsan tukka on jo sitkeällä rastalla, Annan tukka on onneksi pysynyt visusti kiinni!

Nuket ovat mukavan kokoisia, n. 40 cm korkeita. Kangasta ei siis kulu paljoa, mutta voi silti ommella koneella. Työvaiheet tietty vähän eri järjestyksessä kuin oikeita vaatteita tehtäessä (ja iso pää asetti omat haasteensa puettavuuden kannalta). Kiva projekti siitäkin syystä, että mitään ei tarvinnut ostaa.

Tässä tytöt alkuperäisissä asuissaan:

Sitten omaa tuotantoa. Tärkeimpänä tietenkin se Elsa-mekko.

Asuun kuuluu myös viitta, johon upposi juuri sopivasti kaapissa ajelehtinut ja Mummilta peritty kimalteleva mohairlankakerä.

Tavallisempiakin vaatteita on hyvä olla. Kahdet legut ja kolme t-paitaa, jotka isosta päästä johtuen ovat selästä avoimia (nepparikiinnitys niskassa).

Arkikolttu

Yöpuku

Neuletakki ja -mekko, muistaakseni Novitan bambulangasta. Saumaton muotoilu raglanhihoilla onnistui ilahduttavan hyvin 🙂

Ja tietenkin vähän asusteita, kantapäineen peukaloineen päivineen! Hörökorvat olisivat vaatineet kenties numeroa suuremman pipon.

 

Snow Hideout

Minecraftissakin on talvi. Virkattu Creeper-pipo ja neulottu Enderman-pipo molemmat villaa, sisällä ohut trikoovuori. Kankaiset yksityiskohdat on ommeltu käsin.

Testattu on!

Mitä haluaisin tehdä isona?

Vastaus: neuloa pipoja ja syödä herkkuja, mielellään samaan aikaan. En tiedä mitään kivampaa kylmänä talvipäivänä. Tyttären pipo on itse suunniteltu, ja se onnistui ilahduttavan hyvin niin koon, mallin kuin kuvionkin puolesta aina fleecevuoren kiinnitystä myöten. Malliakaan ei tarvinnut yhtään lahjoa kuvaussession aikana! Lankana Read Heartin Soft, puikot 5 mm. Ehkä kirjoitan ohjeen ylös ja laitan sen tänne joskus.

 

Lohikäärmeitä

Jouluna 2010 – eli melkein viisi vuotta sitten – virkkasin siskonpojalle vihreän lohikäärmeen. Ihme kyllä se on vieläkin käytössä, ja hän halusi sille punaisen kaverin. Noloa on se, että hän on kysellyt sen perään jo pari vuotta, mutta saamaton täti sai vihdoin jotain aikaiseksi. Ja pikkuveljelle myös. Ilmainen ohje löytyy täältä.

Olisipa kiva, jos nuo siivet saisi pysymään jotenkin ryhdikkäämmin ylhäällä… oikeasti tilanne on yleensä tämä:

Hand-painted Minecraft blocks

The newest project has kept me staying up too late watching stuff on Netflix, sanding and painting. About two weeks ago I left my comfort zone, walked into a hardware store and bought wood. That was definitely the most stressful part in all of this, but it was done quickly. My dad was kind enough to cut the wood into blocks, and I got myself a set of acrylic crafting paint in basic colours. After light sanding, working with a sponge / brush / old eyeliner, this is what I came up with:

I finised a set with a total of 66 blocks including grass, wooden plank, diamond ore, coal ore, block of iron, brick, lava, TNT, wooden stairs, bed, chest, block of coal, block of diamond, block of ruby, furnace, crafting table, pumpkin and bookcase.

The size of each block is about 32mm x 32 mm, slightly smaller than the ”real” blocks you get with the figurines from store, but close enough to include the figurines into play.

I know you would need tons and tons of these blocks in order to actually build something, so this was more of a fun crafting project for me – but still I was happy to see my four-year old overjoyed, immediately naming each block and building something right away.

Sponsored by Mumba

Mulla on kiva äiti, koska aina joskus hän ehdottaa kangaskauppareissua ja maksaa minunkin ostokseni 🙂 Suunnitelmissa on ollut tytölle mekko, jossa olisi pitkät hihat, mutta joka ei olisi pelkkää trikoota (=yllättävän vaikea yhdistelmä). Aikani pohdiskeltuani onnistuin väkertämään tällaisen, joka on kuin onkin yksiosainen. Ylä- ja alaosan vaihdoskohta piiloutuu näppärästi solmittavan vyön alle.

Joululahja addiktille

Minecraft on kenties parasta, mitä 3-vuotias poikani tällä hetkellä tietää. Mainittakoon, että poika on myös hämmästyttävän taitava pelissä, ja tulee tuon tuostakin esittelemään kaikenlaista itse rakentamaansa. Toivottavasti virkattu Enderman kelpaa.

Ei päivääkään liian aikaisin.

Suunnittelemani joulukalenteri osoittautui vähän kuviteltua työläämmäksi, mutta sainpa sen seinälle huomisaamua ja pieniä käsiä odottamaan. Jokaisessa taskussa on yksi koriste, joka kiinnitetään kuuseen nepparilla. Koristeita on kahdeksaa eri aihetta, joita on jokaista kolme – osa vähän erilaisia. Kokoa kalenterilla, vai pitäisikö sanoa seinävaatteella, on n. 90 x 120 cm. Erityismaininta isälle riman lahjoittamisesta ja sahaamisesta ylä- ja alareunaan!

Lauantaikarkkiasu

Apua mikä pitkä blogitauko ja mallikin on kasvanut. Neuloin syksyksi / talveksi villatakin Georgie Hallamin ohjeella Olinda, jonka voi ostaa esim. Ravelrysta (Lankana Novitan Wool). Villatakin alle piti saada vielä sopivan värinen mekko, mihin löytyikin kiva sydänkangas Eurokankaasta ja kaavat omasta päästä. Ja kyllä, meillä syödään karkkia.